Riskien ja vakavaraisuuden hallinta sekä riskiasema

Riskien- ja vakavaraisuudenhallinnan keskeiset tavoitteet ja periaatteet sekä organisointi pääpiirteissään

Riskien- ja vakavaraisuudenhallinnan tavoitteena on turvata OP-Pohjola-ryhmän ja sen yhteisöjen riskinkantokyky, ja varmistaa siten toiminnan jatkuvuus. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta.

Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta sisältää riskien tunnistamisen, mittaamisen, arvioinnin ja rajaamisen. Lisäksi siihen kuuluu eri riskien ja liiketoimintojen edellyttämän pääomatarpeen määrittäminen luotettavasti ja riippumattomasti sekä pääoman kohdentaminen suunnitelmallisesti nykyisen ja suunnitellun riskinoton mukaan. Myös ryhmän maksuvalmiuden hallinta on osa riskien- ja vakavaraisuudenhallintaa.

OP-Pohjola-ryhmän strategia linjaa ryhmän riskinottohalukkuuden ja riskienhallinnan painopisteet, joilla osaltaan varmistetaan strategian toteutuminen. Strategian mukaan ryhmän riskinkantokyky varmistetaan kaikissa olosuhteissa ja riskinotto suhteessa riskinkantokykyyn pidetään maltillisena. Jokainen ryhmän yhteisö keskittyy toteuttamaan palvelu- ja riskinkantokykynsä mukaista rooliaan ryhmän yhteisten liiketoimintamallien mukaisesti.

OP-Pohjola osk (keskusyhteisö) vastaa OP-Pohjolan ryhmätasoa koskevasta riskien ja vakavaraisuuden hallinnasta sekä OP-Pohjola-ryhmän riskienhallintajärjestelmän riittävyydestä ja ajanmukaisuudesta. Keskusyhteisö antaa ryhmään kuuluville yhteisöille ohjeita riskienhallinnan turvaamiseksi ja valvoo, että ne toimivat viranomaissäännösten, omien sääntöjensä, keskusyhteisön antamien ohjeiden ja OP-Pohjola-ryhmän sisäisten sekä asiakassuhteissa asianmukaisten ja eettisesti hyväksyttävien menettelytapojen mukaisesti. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvat yhteisöt vastaavat omasta riskien ja vakavaraisuuden hallinnastaan toimintansa laajuuden ja luonteen mukaisesti. Vuoden 2013 alussa toteutetussa keskusyhteisökonsernin organisaatiouudistuksessa riskien- ja vakavaraisuudenhallinnan tehtäviä keskitettiin tytäryhteisöistä emoyhtiöön.

OP-Pohjola-ryhmässä mitattavissa olevat riskit rajoitetaan limiiteillä ja valvontarajoilla, jotka ohjaavat toimintaa niin ryhmätasolla kuin osuuspankeissa ja keskusyhteisökonsernin yhteisöissäkin. OP-Pohjola osk:n hallintoneuvosto on asettanut riskilimiitit vuodelle 2013 OP-Pohjola-ryhmän vakavaraisuudelle sekä luotto-, likviditeetti-, markkina- ja vakuutusriskeille. OP-Pohjolan johtokunta on asettanut ryhmätason limiiteistä johdetut valvontarajat osuuspankkien ja Helsingin OP Pankki Oyj:n vakavaraisuudelle, kannattavuudelle ja tehokkuudelle sekä eri riskilajeille. Näitä valvontarajoja niiden ei tule toiminnassaan ylittää. Valvontarajojen perusteella osuuspankit ja Helsingin OP Pankki Oyj puolestaan vahvistavat omat limiittinsä, jotka ovat keskusyhteisön asettamia valvontarajoja tiukemmat. Myös keskusyhteisökonsernin yhteisöjen vakavaraisuudelle ja keskeisimmille riskilajeille on käytössä vastaavanlaiset limiitit. Mittaristo vahvistetaan vuosittain.

OP-Pohjola-ryhmän riskien- ja vakavaraisuudenhallinnan periaatteet on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitteessä 2 "OP-Pohjola-ryhmän riskien- ja vakavaraisuudenhallinnan periaatteet".

OP-Pohjola-ryhmän riskiasema

Riskinkantokyky

OP-Pohjola-ryhmän riskiasema on säilynyt vakaana. Riskinkantokyky on vahva ja riittävä turvaamaan ryhmän liiketoiminnan edellytykset.

OP-Pohjola-ryhmän vakavaraisuudelle on asetettu kaksi riskilimiittimittaria. Ensimmäinen mittareista on rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukainen vakavaraisuus. Ryhmän riskilimiitti tälle vakavaraisuussuhteelle on 1,3. Lain edellyttämä vähimmäistaso on 1. Vuoden lopussa omien varojen suhde vähimmäismäärään oli 1,90 (1,90). Vuoden lopussa ryhmän omat varat olivat 2 236 miljoonaa euroa (2 072) suuremmat kuin ryhmän sisäinen riskilimiitti olisi edellyttänyt ja 3 359 miljoonaa euroa (3 112) suuremmat kuin lakisääteinen raja.

Toinen vakavaraisuuden riskilimiittimittari on omien varojen ja taloudellisen pääoman suhde, jolle riskilimiitti on 1,2. Vuoden lopussa omien varojen suhde taloudelliseen pääomaan oli 1,65 (1,50). Ryhmän sisäisen riskilimiitin ylittävä omien varojen puskuri oli 1 892 miljoonaa euroa (1 271). Vahva vakavaraisuus toimii puskurina ennakoimattomia tappioita vastaan ja luo edellytyksiä liiketoiminnan kasvulle.

OP-Pohjola-ryhmälle laaditaan säännöllisesti pääomasuunnitelma, jolla ennakoivasti varmistetaan vakavaraisuuden riittävyys poikkeuksellisissakin olosuhteissa. Pääomahallintaa ohjaa ryhmän riskilimiittijärjestelmä. Pääomasuunnittelun keskeisin riskimittari on rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukainen vakavaraisuus. Riskien kattamiseksi tarvittavien pääomien määrää arvioidaan OP-Pohjola-ryhmän sisäisellä taloudellisen pääomavaateen mallilla.

OP-Pohjola-ryhmässä laaditaan osana normaalia liiketoiminnan suunnittelua ja ohjausta erilaisia stressitestejä ja skenaarioanalyysejä. Stressitestejä käytetään sen arvioimiseen, miten erilaiset poikkeuksellisen vakavat, mutta mahdolliset tilanteet voivat vaikuttaa ryhmän tai sen yhteisön maksuvalmiuteen, kannattavuuteen ja vakavaraisuuteen. Stressitestien tulosten mukaan OP-Pohjola-ryhmän tappionsietokyky on riittävä ja vakavaraisuus täyttäisi lähivuosina vakavankin taantuman oloissa nykyisen lainsäädännön vaatimukset.

Luottoriskit

Luottoriskiasemassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia Suomen ja euroalueen heikosta talouskehityksestä huolimatta.

Vuoden lopussa OP-Pohjola-ryhmän luotto- ja takauskanta oli 71,1 miljardia euroa (67,7), eli 5 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Kotitalouksien osuus luotto- ja takauskannasta oli 62 prosenttia (63) sekä yritysten ja asuntoyhteisöjen osuus 36 prosenttia (35).

OP-Pohjola-ryhmän toimiala- ja asiakasriskit ovat hajautuneita. Vuoden lopussa suurin yksittäisestä vastapuolesta muodostuva asiakasriski oli 5,8 prosenttia (6,9) ryhmän omista varoista. Merkittävien asiakasriskien yhteismäärä oli 5,8 prosenttia (12,0) ryhmän omista varoista. Merkittävien asiakasriskien laskennassa huomioidaan kaikki ne asiakasriskit, joiden määrä on vähintään viisi prosenttia ryhmän omista varoista. Riskilimiitti suurimmalle asiakasriskille on 10 prosenttia ja merkittävien asiakasriskien yhteismäärälle 75 prosenttia omista varoista. OP-Pohjola-ryhmässä toimialariski lasketaan sisäisten päätoimialojen mukaan siten, että pankkitoiminnan saamisten ja sitoumusten lisäksi otetaan huomioon ryhmän vakuutusyhteisöjen suorat sijoitukset. Vuoden lopussa suurin toimialariski oli 11,1 prosenttia (10,4), joka muodostui asuntoyhteisöistä. Toimialariskin riskilimiitti on 16 prosenttia yrityssektorin saamisista ja sitoumuksista.

OP-Pohjola-ryhmässä asiakkaat luokitellaan riskin perusteella luottokelpoisuusluokkiin. Yritysvastuista 46 prosenttia (46) kuuluu 12 pääluokkaan jaetussa luottosalkussa viiteen parhaimpaan luottoluokkaan (ns. investointitaso). Neljään heikoimpaan luottoluokkaan kuuluvien yritysvastuiden osuus oli 5 prosenttia (5). Henkilöasiakkaiden vastuiden kuudesta pääluokasta kahteen parhaimpaan luokkaan kuului 77 prosenttia (74) ja kahteen heikoimpaan luokkaan 4 prosenttia (4) vastuista.

Vuoden lopussa OP-Pohjola-ryhmällä oli järjestämättömiä ja nollakorkoisia saamisia yhteensä 295 miljoonaa euroa (311), joka oli 0,42 % (0,46) suhteessa luotto- ja takauskantaan. Riskilimiitti tälle tunnusluvulle on 1,2 prosenttia. Odotettujen tappioiden suhde vastuun määrään maksukyvyttömyyshetkellä (EAD) oli 0,37 prosenttia (0,41), kun tunnusluvun riskilimiitti oli 0,8 prosenttia. Odotetut tappiot on OP-Pohjola-ryhmän omilla luottoriskimalleilla laskettu arvio keskimääräisistä vuosittaisista luottoriskeistä aiheutuvista tappioista. Saamisten arvonalentumisia kirjattiin vuonna 2013 nettomääräisesti 84 miljoonaa euroa (99), mikä oli 0,12 prosenttia luotto- ja takauskannasta (0,15).

Pääosa OP-Pohjola-ryhmän maavastuista on EU-maissa. Vastuut sisältävät kaikki tase-erät sekä taseen ulkopuoliset erät ja ne perustuvat vakavaraisuuslaskennassa käytettyihin arvoihin.


OP-Pohjola ryhmän vastuiden maajakauma 31.12.2013


Milj.e Valtio- ja
keskus-
pankki-
vastuut
Luottolaitos-
vastuut
Yritys-
vastuut
Vähittäis-
vastuut
Oman
pääoman
ehtoiset
sijoitukset¹)
Vakuudelliset
saamistodis-
tukset²)
Muut Kokonais-
vastuut
Suomi 4 216 282 34 693 49 293 778 489 979 90 732
Baltia 214 5 642 17 0 0 0 878
Muut Pohjoismaat 148 632 595 65 52 1 182 13 2 686
Saksa 1 730 216 269 19 4 341 5 2 583
Ranska 101 433 274 4 34 795 0 1 641
GIIPS-maat³) 27 27 151 15 18 361 0 598
Muut EU-maat 901 1 413 602 33 1 244⁴) 544 0 4 738
Muu Eurooppa 0 305 136 45 89 37 0 611
USA 0 232 129 20 224 7 23 636
Aasia 0 259 62 14 106 0 0 441
Muut maat 10 59 94 7 330⁴) 247 0 748
Yhteensä 7 348 3 862 37 648 49 532 2 879 4 003 1 020 106 292

¹) Sisältää myös korkorahastoja 857 miljoonaa euroa.

²) Muodostuu RMBS-, ABS- ja Covered Bond-sijoituksista.

³) Espanjan vastuut olivat yhteensä 175 miljoonaa euroa ja Italian 162 miljoonaa euroa.

⁴) Sisältää pääosin sijoituksia muissa EU-maissa Eurooppa-rahastoihin ja muissa maissa Emerging Markets- ja Global-rahastoihin.

 

OP-Pohjola ryhmän vastuiden maajakauma 31.12.2012


Milj.e Valtio- ja
keskus-
pankki-
vastuut
Luottolaitos-
vastuut
Yritys-
vastuut
Vähittäis-
vastuut
Oman
pääoman
ehtoiset
sijoitukset¹)
Vakuudelliset
saamistodis-
tukset²)
Muut Kokonais-
vastuut
Suomi 8 009 463 33 656 47 554 753 291 1 154 91 881
Muut Pohjoismaat 7 566 633 63 44 864 78 2 256
Baltia 67 2 412 11 4 - - 496
GIIPS-maat 25 87 30 12 16 412 3 585
Muut EU-maat 1 026 2 036 855 64 1 387 1 802 408 7 577
Muu Eurooppa - 411 93 39 59 37 25 665
USA - 271 164 20 294 8 41 798
Aasia - 263 57 13 71 - - 405
Muut maat 10 78 85 7 765³) 6 57 1 008
Yhteensä 9 144 4 176 35 986 47 784 3 394 3 420 1 766 105 671

¹) Sisältää korkorahastoja 1 065 milj.e

²) Muodostuu RMBS-, ABS- ja Covered Bond-sijoituksista

³) Sisältää pääosin sijoituksia Emerging Markets- ja Global-rahastoihin

GIIPS-maiden vastuista Espanjan vastuut olivat yhteensä 196 miljoonaa euroa ja Italian 184 miljoonaa euroa.


Luotto- ja takauskanta sektoreittain



Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset
Milj. e 31.12.2013 31.12.2012 Muutos,% 31.12.2013 % luotto- ja takauskannasta
Koti- ja ulkomaiset yritykset ja asuntoyhteisöt 25 448 23 725 7,3 104 0,4 %
Asuntojen vuokraus ja hallinta ml. asuntoyhteisöt 5 535 4 831 14,6 1 0,0 %
Muiden kiinteistöjen hallinta 3 262 3 021 8,0 10 0,3 %
Kauppa 2 669 2 607 2,4 17 0,6 %
Rakentaminen 1 752 1 648 6,3 9 0,5 %
Palvelut 1 689 1 697 -0,5 11 0,7 %
Kuljetus ja varastointi 1 488 1 550 -4,0 7 0,5 %
Kone ja laiteteollisuus (ml.huolto) 1 428 1 264 12,9 5 0,3 %
Energia 1 174 617 90,4 0 0,0 %
Rahoitus- ja vakuutustoiminta 1 086 1 095 -0,9 2 0,2 %
Omien kiinteistöjen kauppa 909 1 064 -14,6 6 0,7 %
Maatalous, metsätalous, kalatalous 806 823 -2,1 3 0,4 %
Metsäteollisuus 696 657 6,0 9 1,4 %
Metalliteollisuus 615 647 -5,0 6 0,9 %
Elintarviketeollisuus 578 581 -0,6 1 0,2 %
Kemian teollisuus 333 345 -3,6 0 0,0 %
Muu teollisuus 265 336 -20,9 14 5,4 %
Muut yritykset 1 164 942 23,5 3 0,2 %
Julkisyhteisöt ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 1 294 1 262 2,5 1 0,1 %
Kotitaloudet 44 385 42 689 4,0 190 0,4 %
Oikaisuerät -26 49 -152,9 0
Yhteensä 71 101 67 726 5,0 295 0,42 %

 

Likviditeettiriski

OP-Pohjola-ryhmän rahoitus- ja maksuvalmius on hyvä. Talletusten osuus luottokannasta on säilynyt vakaana. OP-Pohjola-ryhmän varainhankinta on toiminut hyvin.

OP-Pohjola-ryhmä turvaa maksuvalmiutensa likviditeettireservillä, joka muodostuu pääasiassa talletuksista keskuspankkiin ja keskuspankkirahoituksen vakuudeksi kelpaavista saamisista. Likviditeettireservi ja muut varautumissuunnitelman mukaiset lisärahoituslähteet riittävät kattamaan vähintään kahden vuoden rahoitustarpeen tilanteessa, jossa tukkuvarainhankinta ei toimisi ja talletuskanta supistuisi maltillisesti.


Likviditeettireservi


Mrd. e 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, %
Talletukset keskuspankissa 2,0 5,6 -64,5
Vakuuskelpoiset saamistodistukset 7,4 5,4 36,6
Vakuuskelpoiset yritysluotot 3,3 3,0 9,9
Yhteensä 12,7 14,0 -9,6
Ei vakuuskelpoiset saamiset 0,7 0,6 8,5
Likviditeettireservi markkina-arvoin 13,3 14,6 -8,8
Vakuuden aliarvostus (Haircut) -1,0 -0,9 9,4
Likviditeettireservi vakuusarvoin 12,3 13,7 -10,0

Likviditeettireservi sisältää hyvän luottoluokituksen omaavien valtioiden, kuntien, rahoituslaitosten ja yritysten liikkeeseen laskemia saamistodistuksia, arvopaperistettuja saamisia ja vakuuskelpoisia luottoja. Likviditeettireserviin kuuluvat saamistodistukset on reservilaskelmassa arvostettu markkinoilta saataviin noteerauksiin.

OP-Pohjola-ryhmän likviditeettiriskin riskilimiittimittareina käytetään sekä rakenteellista rahoitusriskiä ohjaavaa aikaluokittaisia nettokassavirtoja että maksuvalmiusriskin mittaria. Rakenteellisen rahoitusriskin mittari kertoo kuinka paljon ryhmän taseen nettokassavirroista saa enintään erääntyä eri aikaluokissa. Vuoden lopussa ryhmän taseen erääntyvät nettokassavirrat olivat kaikissa rajoitettavissa aikaluokissa asetettujen limiittien puitteissa.

Maksuvalmiusriskin mittari kertoo kuinka hyvin ensisijainen likviditeettireservi riittää kattamaan OP-Pohjola-ryhmästä ulos maksettavat, tiedossa olevat ja ennakoidut nettokassavirrat sekä odottamattoman, mutta maltillisen talletuskannan laskun. Vuoden lopussa likviditeettireservi riitti kattamaan 30 päivän riskilimiittiä selvästi pidemmän selviytymisjakson.

Markkinariskit

OP-Pohjola-ryhmän markkinariskiasema oli tilikaudella asetettujen limiittien puitteissa.

Pankkitoiminnan merkittävimmät markkinariskit liittyvät likviditeettireservin saamistodistuksiin sekä korkotason muutoksen vaikutukseen korkokatteessa. Pankkitoiminnan korkoriski mitattuna yhden prosenttiyksikön koronlaskun vaikutuksena 12 kuukauden korkokatteeseen kasvoi hieman markkinakorkotason nousun seurauksena.

Vakuutustoiminnan markkinariskien arvioinnissa keskeisimpiä ovat sijoituksiin liittyvät markkinariskit sekä vakuutusvelkaan liittyvät markkinariskit, joista tärkein on korkoriski. Henkivakuutuksen sijoitusten ja vakuutusvelan korkoriskit laskivat viime vuoden aikana. Henkivakuutuksen vakuutusvelan korkoriskiä pienennettiin suojausten avulla ja siitä oli vuoden lopussa suojattu yli puolet. Sijoitustoiminnan salkun kokonaisriskiä pienennettiin lisäämällä korkosijoituksia ja vähentämällä kiinteistö-, hedge fund- ja strukturoituja sijoituksia.

Vahinkovakuutuksen sijoitustoiminnan korkoriski yhden prosenttiyksikön koronnousulle pieneni hieman edellisestä vuodesta ja samoin vakuutusvelan korkoriski pieneni hieman. Sijoitustoiminnan herkkyys osakekurssien laskulle oli hieman edellisvuotta pienempi ja luottoriskillisten jvk-lainojen herkkyys luottospredin kasvulle oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Sijoituksia kehittyvien korkomarkkinoiden lainoihin pienennettiin verrattuna edelliseen vuoteen.

OP-Pohjola-ryhmässä merkittävin valuuttariski on henki- ja vahinkovakuutuksen sijoituksissa. Sekä henki- että vahinkovakuutuksessa avoin nettovaluuttapositio euroa vastaan pieneni merkittävästi. OP-Pohjola-ryhmän pankkitoiminnassa valuuttariski on keskitetty Pohjola Pankki Oyj:hin, missä valuuttariski oli alhainen koko vuoden.

Pohjola Pankki Oyj:hin keskitetyn hyödykeriskin ja optioliiketoiminnan volatiliteettiriskin merkitys OP-Pohjola-ryhmässä on vähäinen.

Sijoitusvarallisuus


Milj. e 31.12.2013 31.12.2012 Muutos
Pohjola Pankki Oyj 10 107 11 866 -1 759
Vahinkovakuutus 3 168 3 078 90
Henkivakuutus 3 545 3 624 -79
Osuuspankit 950 901 49
Osuuspankkien keskinäinen vakuutusyhtiö 396 373 23
Yhteensä 18 166 19 842 -1 676

 

Rahoitustoiminnan korkotuloriskille ja vakuutustoiminnan markkinariskille on asetettu ryhmätasoiset limiitit. Trading-toiminnan markkinariskiä rajoitetaan VaR-mittarilla (Value-at-Risk). Vuoden lopussa kaikkien edellä mainittujen ryhmätason limiittimittareiden riski oli selvästi asetettua limiittiä alhaisempi.

Operatiiviset riskit

Operatiivisten riskien riskitason arvioidaan kasvaneen edellisvuodesta mutta olevan edelleen maltillinen. Riskitason kasvu liittyy käynnissä olevaan keskusyhteisökonsernin toimintojen uudelleenjärjestelyyn sekä ryhmän sovelluskehityksen ja -ylläpidon ulkoistukseen. Lisäksi riski henkilö- ja toimitilaturvallisuusriskien toteutumisesta on edelleen tavanomaista korkeammalla tasolla johtuen käynnissä olevasta Vallila 2015 -hankkeesta. Em. hankkeet lisäävät myös toiminnan jatkuvuuteen kohdistuvaa riskiä. Operatiivisista riskeistä aiheutuneet taloudelliset tappiot olivat vähäiset, noin 3,7 miljoonaa euroa.

Vakuutusriskit

Vahinko- ja henkivakuutuksen vakuutusriskeissä ei tapahtunut olennaisia muutoksia katsauskaudella.

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuus pysyi samalla tasolla viime vuoteen verrattuna eläkevastuiden diskonttauskoron alentamisesta ja osingonjaosta huolimatta.

Henkivakuutuksen vakavaraisuus heikkeni hieman, johon eniten vaikuttivat tehdyt pääomanpalautukset.

Vahinkovakuutuksen jälleenvakuutus on hoidettu keskitetysti. Sekä riskikohtaisten että katastrofijälleenvakuutusten omalla vastuulla oleva osuus on enintään 5 miljoonaa euroa. Kumulaatiosuojaa antavan katastrofijälleenvakuutuksen kapasiteetti on 135 miljoonaa euroa. Lisäksi korvausviiveeltään lyhythäntäisten vakuutuslajien suurvahinkojen omalle vastuulle jäävälle osalle on vuosiaggregaattisuoja, jonka maksimikorvaus vuonna 2013 oli 10 miljoonaa euroa. Tämä suoja tulee käyttöön, kun vuoden suurvahinkomeno on tavallista suurempi.

Vahinkovakuutuksen vakuutusvelasta suuri osa on eläkevastuita, joiden määrään vaikuttaa arvioitu kuolevuus ja käytetty diskonttauskorko. Keskimääräisen eliniän pidentyminen yhdellä vuodella pienentää vakavaraisuuspääomaa noin 38 miljoonaa euroa (34). Arvioitu kuolevuus perustuu suomalaisten vakuutusyhtiöiden yleisesti käyttämään kuolevuusmalliin, joka olettaa havaitun elinikien pitenemisen jatkuvan. Mallia on päivitetty viimeksi vuonna 2011. Diskonttokoron lasku 0,1 prosenttiyksiköllä pienentää vakavaraisuuspääomaa noin 20 miljoonalla eurolla (18).

Henkivakuutustoiminnan keskeisimmät riskit liittyvät sijoitustoimintaan. Sijoitustoiminnalle on vahvistettu erilliset riskienhallintaa koskevat ohjeet ja menettelytavat. Sijoitustoiminnalle vahvistetaan vuosittain sijoitussuunnitelma, jossa määritellään sijoitustoiminnan taloudelliset tavoitteet sekä asetetaan sijoitustoiminnalle määrällisiä ja laadullisia rajoituksia.

Riskilimiittijärjestelmässä vakuutusriskiä rajoitetaan suhteuttamalla vahinkovakuutuksen ja henkivakuutuksen taloudellista pääomavaadetta omiin varoihin. Vuoden lopussa vakuutusriskit olivat asetettujen limiittien puitteissa.

Vakuutustoiminnan riskiasemasta on kerrottu myös tämän toimintakertomuksen liiketoimintasegmenttejä koskevassa osuudessa.

Luottoluokitukset

Luokituslaitos Lyhyt varainhankinta Näkymä Pitkä varainhankinta Näkymä
Fitch F1 Vakaa A+ Vakaa
Standard & Poor’s A-1+ Negatiivinen AA- Negatiivinen
Moody’s P-1 Vakaa Aa3 Vakaa

 

Fitch Ratings antaa Iuokituksen sekä OP-Pohjola-ryhmälle että Pohjola Pankki Oyj:lle. OP-Pohjola-ryhmän taloudellinen asema vaikuttaa myös pelkästään Pohjolalle annettaviin luottoluokituksiin.

Vuonna 2013 OP-Pohjola-ryhmän tai Pohjolan luottoluokituksissa ja näkymissä ei tapahtunut muutoksia.

Fitch Ratings vahvisti 4.4.2013 ja 20.11.2013 OP-Pohjola-ryhmän ja Pohjola Pankki Oyj:n pitkien luottojen luokituksen A+ ja lyhyiden luottojen luokituksen F1 sekä säilytti näkymät vakaina.

Standard & Poor's vahvisti 31.7.2013 Pohjola Pankki Oyj:n pitkien luottojen luokituksen AA- ja lyhyiden luottojen luokituksen A-1+ sekä säilytti näkymät negatiivisina.

 
Jaa tämä sivu
Tallenna tämä sivu aineistopankkiinPoista sivu aineistopankista
Tulosta sivu