Taloudellinen vastuu

Taloudellinen vastuu on sekä toiminnan liiketaloudellisesta kestävyydestä huolehtimista että yrityksen sidosryhmiin ja laajemmin yhteiskuntaan kohdistuvien taloudellisten vaikutusten huomioon ottamista. Taloudellinen vastuu on finanssialalla erityisen tärkeää, sillä vastuu asiakkaista ja rooli talouden rahoittajana ja vakuuttajana korostuvat erityisesti taloudellisesti vaikeina aikoina.

OP-Pohjola luo perustehtävänsä mukaisesti paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti vaurautta ja vakautta toimintaympäristöönsä. Ryhmä edistää alueiden elinvoimaisuuden kehittymistä ja rakentaa pitkäaikaista luottamusta paikallisessa ympäristössä.

OP-Pohjola luo taloudellista hyvinvointia pitkäjänteisesti sidosryhmilleen. Sidosryhmiin kohdistuvia välittömiä taloudellisia vaikutuksia on havainnollistettu taulukossa:

EC1 Taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakauma sidosryhmittäin

2011 2012 2013
Tuotettu suora taloudellinen lisäarvo (milj. e)
a) Tuotot Asiakkaat 2 059 2 271 2 428
Taloudellisen lisäarvon jakauma
b) Ostot Toimittajat 547 575 639
c) Henkilöstökulut Henkilöstö 696 749 753
d) Palautukset omistajajäsenille Omistajat 176 192 193
e) Tilikauden tuloverot* Julkinen valta 107 149 133
f) Lahjoitukset ja tuki Yleishyödylliset yhteisöt 3 3 3
Liiketoiminnan kehittämiseen 549 633 808

* Tilikauden tuloverot sisältää tilikaudelle kohdistuvien tuloverojen määrän. Tuloslaskelman tuloverot sisältää myös tulevilla tilikausilla realisoituvien laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutoksen.

Taloudelliset vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset (G4-EC1, G4-EC8, FS13)

Taloudellisia vaikutuksia syntyy suorista rahavirroista, kuten bonusten maksu asiakkaille, ostot tavaran- ja palveluntoimittajilta, palkkojen maksu henkilöstölle, verojen maksu valtiolle ja kunnille sekä tuki yleishyödyllisille toiminnoille. OP-Pohjola-ryhmän tavoitteena on tarjota omistajajäsenilleen finanssialan parhaat keskittämisedut. OP-Pohjolalla on Suomen laajin pankki- ja vahinkovakuutuspalvelut kattava palveluverkko. Sen avulla halutaan varmistaa asiakkaiden tasa-arvoiset asiointimahdollisuudet. Laajasti eri puolilla Suomea sijaitsevat osuuspankit ja niiden toimipaikat mahdollistavat hyvän vuorovaikutuksen asiakkaiden ja paikallisen yhteisön kanssa. Ryhmän osuuspankeilla oli vuoden 2013 lopussa 485 toimipaikkaa ja sen asiakkaiden käytettävissä oli noin 1570 pankkien yhteiskäytössä olevaa Otto-palveluja tarjoavaa automaattia ympäri maata.

Toimipaikkojen määrä väheni vuoden aikana 35:llä. Pääsääntöisesti lopetettiin vähäisellä käytöllä olleita toimipaikkoja, jotka useimmiten sijaitsevat lähellä toista konttoria tai haja-asutusalueella. Pankkiautomaattien määrä väheni noin 20:llä. Automaattiverkostoa koskevat päätökset perustuvat yleisesti käyttömääriin, mutta verkoston kattavuuden takaamiseksi sellaisia automaatteja ei poisteta, käyttömäärästä riippumatta, jotka sijaitsevat yli 20 kilometrin päässä seuraavasta automaatista.

OP-Pohjola-ryhmä on merkittävä suomalaisten tavaroiden ja palvelujen ostaja. Vuonna 2013 ryhmän keskitetyn hankinnan kautta tehtyjen ostojen arvosta kotimaisten tavaran- ja palveluntoimittajien osuus oli 99 prosenttia. OP-Pohjola-ryhmä on kehittämässä edelleen ostopolitiikkaansa muun muassa sisällyttämällä aiempaa tarkemmat ohjeet tavaran- ja palveluntoimittajien vastuullisuuden arviointiin.

OP-Pohjola-ryhmä on merkittävä työllistäjä useilla paikkakunnilla ja tukee siten alueiden ostovoimaa. Osuuspankit ovat useilla paikkakunnilla yksi suurimmista veronmaksajista ja ryhmätasolla OP-Pohjola Suomen suurimpia veronmaksajia. OP-Pohjola-ryhmä maksoi pankkiveroa 46 miljoonaa euroa ja talletussuojarahaston kannatusmaksua 29,3 miljoonaa euroa.

OP-Pohjola-ryhmä ohjaa taloudellista hyötyä myös yleishyödyllisille yhteisöille tuen, lahjoitusten ja sponsoroinnin avulla.


OP-Pohjola lahjoitti uuden lastensairaalan rakentamiseen vuonna 2013 yhteensä yli miljoona euroa. Vuoden 2013 aikana OP-Pohjola lahjoitti lisäksi OP-Puhdas Vesi -sijoitusrahaston hyväntekeväisyysosuuksista kertyneet merkintäpalkkiot Suomen Luonnonsuojeluliitolle jokien ennallistamiseen Pohjanmaalla. Vuoden aikana lahjoitettu summa oli 6000 euroa. Pro bono-työhön käytetty tuntimäärä OP-Pohjola-ryhmässä vuonna 2013 oli arviolta 200 tuntia.

Sidosryhmiin kohdistuvat taloudelliset vaikutukset voivat myös olla välillisiä. Välillisiä vaikutuksia syntyy toiminnan vaikutuksista paikallisen ja alueellisen talouden elinvoimaisuuteen sekä yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Esimerkkejä välillisistä taloudellisista vaikutuksista ovat:

  • työllistäminen (uusien työpaikkojen luonti, harjoittelupaikat, kesätyöpaikat, oppisopimuskoulutus)
  • hankinnat (ostot paikallisilta tavaran- ja palveluntoimittajilta)
  • investoinnit (kiinteistöt, ylläpito, paikallinen infrastruktuuri ja rakennushankkeet)
  • rahoitus (uusien yritysten perustamiseen liittyvä rahoitus, paikallisten kohteiden rahoitus, luotonannon eettiset kriteerit toimialoittain)
  • verojen maksu (tulovero, pankkivero, kunnallisverot, kiinteistöverot, muut verot).

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit ja mahdollisuudet (G4-EC2)

Rahoitusalan toimijana OP-Pohjolalla tuotteineen ja palveluineen on verrattain vähäinen vaikutus ilmastonmuutokseen. Ympäristöriskit, ilmastoriskit mukaan lukien, voivat kuitenkin vaikuttaa OP-Pohjolan liiketoimintaan paitsi välittömästi, myös välillisesti asiakkaisiin ja sidosryhmiin kohdistuvien vaikutusten kautta.

Ilmastonmuutoksen torjuntaa tukevat sääntelymuutokset saattavat lisätä energiankäytön kustannuksia sekä OP-Pohjolassa että erityisesti tuotannollisilla asiakastoimialoilla, jossa energian hinnalla voi olla merkittävä vaikutus kannattavuuteen ja maksukykyyn. Samalla ne lisäävät painetta energiansäästöön OP-Pohjolan omassa toiminnassa.

Yleistyviin sään ääri-ilmiöihin liittyvät fyysiset kohderiskit ovat erityisen merkittäviä vahinkovakuutuksessa, jossa ympäristöriskien lisääntyminen on osa vakuutusvalinnassa ja hinnoittelussa käytettäviä malleja sekä kohdetarkastuksiin liittyvää ennaltaehkäisevää konsultointia. Sään ääri-ilmiöt kuuluvat operatiivisina riskeinä myös OP-Pohjolan oman toiminnan jatkuvuussuunnittelun piiriin.

Lisäksi ilmastonmuutokseen liittyvät huolenaiheet saattavat muodostaa maineriskejä, mikäli OP-Pohjolan tai jopa sen kumppanien tai asiakkaiden toiminnassa havaittaisiin merkittävää ristiriitaa ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa. Toisaalta yleinen ympäristötietoisuuden paraneminen luo myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi ympäristövastuuta korostaville sijoitustuotteille sekä erilaisille omaisuusvakuutuksille, jotka kattavat myös ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät sadevesi- ja vesistötulvat, kun valtion tulvakorvaukset päättyvät vuoden 2014 alusta.

Eläketurvan kattavuus (G4-EC3)

OP-Pohjola-ryhmässä eläke-etuudet määräytyvät eläkelakien ja OP-Pohjola-ryhmän omien eläkejärjestelmien mukaisesti. OP-Pohjola-ryhmän yhtiöiden työntekijöiden lakisääteinen eläketurva hoidetaan joko OP-Eläkekassassa tai vakuutusyhtiöiltä otetuin vakuutuksin. Muutamat OP-Pohjola-ryhmän yritykset ovat järjestäneet työntekijöille lisäeläketurvan joko OP-Eläkesäätiön tai vakuutusyhtiön kautta.

Lisätietoa: tilinpäätöksen liitetieto 39

Valtiolta saadut taloudelliset tuet (G4-EC4)

Pohjola Vakuutus sai ELY-keskukselta työvoimapoliittiseen rekrytointikoulutukseen de minimis -tukea vuonna 2013 yhteensä noin 21 000 euroa. Lisäksi OP-Pohjolan puhelin- ja verkkopalvelu sai asiakaspalveluhenkilöstön koulutukseen tukia eri oppilaitoksilta vuoden aikana yhteensä noin 2000 euroa.

 

 

 
Jaa tämä sivu
Tallenna tämä sivu aineistopankkiinPoista sivu aineistopankista
Tulosta sivu