Vastuu sidosryhmistä

Sidosryhmävuorovaikutus on sisäänrakennettu OP-Pohjolan osuustoiminnalliseen toimintamalliin. OP-Pohjola on tunnistanut keskeisimmät sidosryhmänsä, eli ne tahot, joilla on suurin vaikutus OP-Pohjolan toimintaan ja joiden toimintaan OP-Pohjola yrityksenä vaikuttaa. OP-Pohjola käy sidosryhmiensä kanssa avointa ja jatkuvaa vuoropuhelua.

Yhtenä tärkeimmistä sidosryhmätoiminnan periaatteista on tunnistaa sidosryhmävuoropuhelun kautta kehitettäviä kohteita OP-Pohjolan vastuullisuudessa. Yhteiskuntavastuun olennaisuusarvioon otettiin kattavasti osallistujia keskeisistä sidosryhmistä. Sidosryhmien odotukset vastuullisuusasioissa liittyvät erityisesti asiakastietojen luottamuksellisuuteen ja tietoturvaan. Muita sidosryhmien esille nostamia asioita ja odotuksia on käsitelty tarkemmin olennaisuusarvion yhteydessä.

Sidosryhmäyhteistyöhön kuuluvat läheisesti myös erilaiset hankkeet ja tapahtumat ympäri Suomea. Suurten valtakunnallisten hankkeiden lisäksi järjestetään runsaasti erilaisia paikallisia hankkeita ja tapahtumia. OP-Pohjola käy aktiivista vuoropuhelua myös mediassa.

Tärkeimmät tunnistetut sidosryhmät on lueteltu oheisessa taulukossa.

OP-Pohjolan sidosryhmät

HENKILÖSTÖ LÄHIYHTEISÖT KANSALAISJÄRJESTÖT
Vuoden 2013 henkilöstötutkimuksessa hyviä tuloksia saatiin erityisesti henkilöstön työtyytyväisyydessä, työhyvinvoinnissa ja esimiestyössä.
Henkilöstö pitää erityisen tärkeänä tasa-arvon toteutumista ja sitä seurataan myös erikseen.
Paikalliset osuuspankit järjestävät lähiyhteisöissään paljon erilaisia sidosryhmätilaisuuksia.
Vallila-hankkeen osalta lähialueen asukasyhdistyksille järjestettiin tammikuussa tilaisuus ennen purkutöiden aloitusta.
OP-Pohjola tapasi vuoden 2013 aikana eri kansalaisjärjestöjä ja keskusteli heidän kanssaan muun muassa OP-Rahastoyhtiön sijoituksista ja ns. maan haltuunotosta.

OP-Pohjola tapaa kaksi kertaa vuodessa kaikki palkansaajajärjestöt.
TOIMIALAJÄRJESTÖT TIEDOTUSVÄLINEET KOULUT JA YLIOPISTOT
OP-Pohjola on mukana
EACB:n ja FK:n työryhmissä sekä FIBS:in ja FINSIF:in toiminnassa. OP-Pohjola on kommentoinut EU:n Non-Financial Reporting -direktiiviesitystä osana FK:n ja EACB:n yritysvastuutoimintaa. OP-Pohjola on mukana IIF:n (The Institute of International Finance) ja sen eri työryhmien toiminnassa.
Toimittajille suunnatun
PR-barometri 2013:n mukaan OP-Pohjola on yrityksistä viiden parhaan joukossa mediasuhteiden hoidossa ja imagossa. Erityisesti toimittajat kiittävät OP-Pohjolan asiantuntijoiden kommentteja sekä yleistä asennetta mediaa kohtaan. Kehittämiskohteena media toivoo entistä aktiivisempaa yhteydenpitoa ja verkkosivujen informatiivisuutta.
Osuuspankit käyvät säännöllisesti keskustelemassa talousasioista paikallisesti lasten ja nuorten kanssa.
Yliopistoissa ympäri Suomen on tehty yhteistyötä esimerkiksi luentojen tai vierailujen muodossa, sekä toteutettu yhteisiä tutkimushankkeita, työharjoittelua ja opinnäytetöitä.
VIRANOMAISET JA PÄÄTTÄJÄT ASIAKKAAT, OMISTAJAJÄSENET JA SIJOITTAJAT EDUSTAJISTO JA HALLINTO
OP-Pohjola käy tiivistä
vuoropuhelua viranomaisten kanssa ja toteuttaa edunvalvontaa.
Asiakkaita kuullaan
jatkuvan palautejärjestelmän kautta ja omistajia kutsutaan mukaan osallistumaan hallintoon. Asiakkailla on myös mahdollisuus osallistua tuote- ja palvelukehitykseen asiakasyhteisön kautta.
Yhtäaikaiset edustajiston vaalit järjestettiin 62 osuuspankissa.
Hallinnon kanssa käydään vuoropuhelua hallinnon uutiskirjeen kautta. Hallinnon toiveesta myös heille suunnattuja koulutuksia päivitetään vuoden 2014 aikana.

Omistajajäsenet ja osakkeenomistajat

Jokainen osuuspankin asiakas voi liittyä oman pankkinsa omistajajäseneksi. Vuoden 2013 lopussa omistajajäseniä oli 1,4 miljoonaa. Omistajajäsenet voivat osallistua pankin hallintoon ja päätöksentekoon. Omistajajäsenillä on hyvät vaikuttamismahdollisuudet palveluverkon, palautejärjestelmän ja osuuspankkien hallinnon kautta. Osuuspankit jakavat OP-bonuksia pankkinsa omistajajäsenille osuustoiminnan periaatteiden mukaisesti siinä suhteessa kuin nämä osallistuvat osuuspankkinsa toimintaan. Bonusasiakkaille on tarjolla etuja, kuten alennusta päivittäisasioinnin palvelukokonaisuudesta ja vakuutusmaksuista. Vuoden 2013 aikana bonuksia jaettiin 182 (2012: 173) miljoonaa euroa.

OP-Pohjola-ryhmän osuuspankit omistavat merkittävän osan ryhmään kuuluvan pörssiyhtiö Pohjola Pankki Oyj:n osakkeista, ja muiden osakkeenomistajien tavoin ne saavat vuosittain osinkona osan Pohjola Pankin tuloksesta. Tätä kautta myös osuuspankkien omistajajäsenet hyötyvät Pohjola Pankin voitonjaosta. Vuonna 2013 Pohjola Pankin osakkeenomistajille maksettiin osinkoina 145 miljoonaa euroa.

 

Edustajisto

Osuuspankeissa ylintä päätäntävaltaa käyttää edustajisto, tai jos sitä ei ole, osuuskunnan kokous. OP-Pohjolassa on tavoitteena, että etenkin suurimmissa osuuspankeissa olisi edustajisto. Edustajisto on demokraattisempi vaihtoehto varsinkin, jos pankilla on tuhansia tai jopa kymmeniätuhansia omistajajäseniä.

Syksyllä 2013 järjestettiin 62 osuuspankissa ensimmäistä kertaa samanaikaiset edustajiston vaalit, joissa valittiin yhteensä lähes 2 000 edustajiston jäsentä. Ehdokkaana oli yhteensä yli 5 000 omistajajäsentä, eli yli 2,5 kertaa enemmän kuin edustajistoihin valittiin. Äänioikeutettuja omistajajäseniä oli yhteensä yli 900 000 eli noin kaksi kolmasosaa kaikista omistajajäsenistä. Itselleen sopivaa ehdokasta oli mahdollista hakea vaalikoneen avulla, ja vaaleissa oli mahdollista äänestää joko netissä tai postitse. Nettiä myös käytettiin ahkerasti, sillä 22 prosenttia äänesti OP-verkkopalveluiden kautta. Äänestäjät osallistuivat samalla myös uuden lastensairaalan rakennustalkoisiin: koska 62 osuuspankin äänestysprosenttien keskiarvo vaaleissa oli 34 prosenttia, OP-Pohjola lahjoitti ylimääräisen 20 000 euron tukisumman uuden lastensairaalan rakentamiseen.

Tällä hetkellä jo 82,5 prosenttia osuuspankkien omistajajäsenistä on pankeissa, joissa on edustajisto. Tavoitteena on, että vuonna 2017 edustajistopankeissa on 90 prosenttia omistajajäsenistä. Edustajisto muun muassa vahvistaa pankin tilinpäätöksen ja taseen sekä valitsee hallintoneuvoston, joka puolestaan valitsee hallituksen. Edustajisto toimii myös ponnahduslautana pankin hallinnon muihin tehtäviin, ja edustajistojen jäsenille on tarjolla pankkitoiminnan ja talousasioiden koulutusta.

 

Hallinnon osallistaminen

OP-Pohjolassa hallinnolla tarkoitetaan osuuspankkien hallitusten ja hallintoneuvostojen sekä OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston jäseniä. Osuuspankkien edustajiston jäsenet eivät ole hallinnon jäseniä. Hallintoneuvosto valvoo hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa osuuspankin hallintoa ja valitsee hallituksen sekä vahvistaa pankin riskien ja vakavaraisuuden hallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto vahvistaa pankin toimintaa koskevan ohjesäännön asioista, jotka ovat laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä sekä päättää toimitusjohtajan ja hallituksen välisestä tehtävänjaosta. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen ja hallituksen esityksestä toimitusjohtajan. Hallitus on osuuspankin keskeisin päätöksentekoelin, joka huolehtii pankin hallinnon ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus huolehtii myös siitä, että pankin liiketoiminta on jatkuvan menestymisen turvaamiseksi suunnitelmallista, tehokasta ja kannattavaa, toimintaympäristön muutoksiin sopeutuvaa ja riskeiltään hallittua.

Osuuspankkien hallitusten jäsenten on mahdollista osallistua koulutukseen, jossa käydään syvällisesti läpi osuuspankin toimintaa ja tavoitteita. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenillä on mahdollisuus myös suorittaa OP-Pohjolan verkkokursseja esimerkiksi osuustoiminnasta ja pankkiliiketoiminnasta. Osuuspankkien hallinnolle toimitetaan omaa sähköistä uutiskirjettä, joka tarjoaa nopean mahdollisuuden viestiä ajankohtaisista asioista.

Vuonna 2013 ryhmässä käynnistettiin laaja osuuspankkien hallinnon osaamisen kehittämishanke, jonka tavoitteena on luoda eri hallintotehtäville systemaattinen osaamisen kehittämisen kokonaisuus. Näin OP-Pohjola-ryhmän hallintotehtävistä rakennetaan ainutlaatuinen näköalapaikka, mahdollisuus oman osaamisen kasvattamiseen ja urapolkuun ryhmän hallintotehtävissä.

 

Henkilöstö

OP-Pohjolan tavoitteena on olla finanssialan vetovoimaisin työnantaja ja yksi arvostetuimmista suurista työnantajista Suomessa. Henkilöstön osaamisesta ja jatkuvasta uudistumisesta koko työuran ajan halutaan kehittää menestystekijä ryhmälle.

OP-Pohjola 2012 -strategian mukaisesti kehittämisen painopisteitä vuosina 2013–2015 ovat muun muassa johtamisen, esimiestyön ja osuuspankkien hallinnon kehittäminen sekä työhyvinvointi. Lisäksi OP-Pohjolassa panostetaan suorituksen johtamiseen ja palkitsemisen kehittämiseen sekä sisäisen liikkuvuuden lisäämiseen. Tavoitteena on tarjota henkilöstölle monipuolisia uramahdollisuuksia ja osaamisen kehittämistä ryhmän sisällä.

Syksyllä 2012 OP-Pohjolassa alkoi laaja työhyvinvoinnin kehittämishanke. Enemmistö OP-Pohjola-ryhmän yrityksistä ja yhteisöistä on osana tätä hanketta vakuuttanut henkilöstönsä Laaja Terveysturva -vakuutuksella 1.1.2013 alkaen. Syksyllä 2013 vakuutettuina oli yli 90 % ryhmän henkilöstöstä. Vakuutuksella tuetaan henkilöstön työkykyä ja kannustetaan jokaista huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Myös työterveyshuollon painopistettä on siirretty aikaisempaa enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan. Lisäksi esimiehiä valmennetaan työkykyyn liittyvien riskien tunnistamisessa.

Vuosien 2012 ja 2013 aikana OP-Pohjolassa on ollut käynnissä merkittävä uudelleenjärjestelyohjelma, joka on jatkoa vuonna 2010 aloitetulle keskusyhteisökonsernin rakennemuutokselle. Toimintaympäristön haasteet ja finanssialan kasvanut sääntely edellyttävät korkeampaa vakavaraisuutta ja parempaa kannattavuutta tulevina vuosina. Tavoitteena on ollut toiminnan tehostaminen ja keskittäminen sekä päällekkäisyyksien poistaminen. Rakennemuutokseen liittyen vuoden 2013 aikana noin 500 henkilöä siirtyi liikkeenluovutuksissa OP-Pohjola-ryhmälle palveluita tuottavien kumppaneiden palvelukseen. Seitsemässä OP-Pohjola-ryhmään kuuluvassa osuuspankissa käytiin vuoden aikana yt-neuvotteluja, joiden tavoitteena oli matalasta korkotasosta, finanssialan lisääntyvästä sääntelystä sekä asiakaskäyttäytymisen muutoksista johtuva toiminnan tehostaminen.

OP-Pohjola-ryhmässä seurataan työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia henkilöstötutkimuksella ja henkilöstöpulssilla. Tutkimusten tulosten perusteella toimintaa kehitetään sekä työyhteisö-, yritys- että ryhmätasolla. OP-Pohjola teki ryhmätasoisen henkilöstötutkimuksen syksyllä 2013. Koko ryhmän tasolla tutkimukseen vastasi yhteensä 7599 henkilöä (vastausprosentti 83), joista keskusyhteisökonsernilaisia oli  4035, pankkien henkilöstöä 3335 ja OPKK:n henkilöstöä 228. Kokonaiskeskiarvo oli 3,83 (asteikko 1–5).

Henkilöstötutkimuksen kokonaistulos oli hyvällä tasolla isoista muutoksista huolimatta. Erityisen hyviä tuloksia saavutettiin henkilöstön työtyytyväisyydessä, työhyvinvoinnissa ja esimiestyössä. Edellisvuotisesta eniten nousivat työtilojen tarkoituksenmukaisuus, miesten ja naisten välinen tasa-arvo sekä esimiestyö.

Tasa-arvon toteutumista pidetään erityisen tärkeänä, ja sitä valvotaan henkilöstötutkimuksen lisäksi myös erikseen. Vähintään kolmen vuoden välein tehdään laaja tasa-arvoselvitys, ja yrityskohtaisten vuosisuunnitelmien toteutumista seurataan vuosittain.

Tasa-arvosuunnittelun päälinjauksena OP-Pohjola-ryhmässä on tukea hyvän ja tasa-arvoisen työyhteisön toimintaa sekä edistää eri henkilöstöryhmien rakenteessa tapahtuvia muutoksia siten, että naisten ja miesten osuus olisi mahdollisimman tasainen. Tasa-arvosuunnittelu mahdollistaa myös henkilöstörakenteen muutosten tukemisen esimerkiksi esimiesvalmennuksen valinnoissa siihen, että riittävästi potentiaalisia naisia on kasvamassa esimies- ja johtajauralle.

 

Toimitusketju

OP-Pohjolan keskitetty hankinta tukee ryhmän eri toimijoiden hankintoja tarjoamalla asiantuntija-apua tuotteiden, palveluiden sekä niihin liittyvien oikeuksien hankintaan. Toimitusketjuun kuuluu myös vahinkovakuutuksen asiakkailleen tarjoama sopimuskumppaniverkosto. Lisäksi ryhmän liiketoiminnat vastaavat itse varainhankinnastaan ja sijoitustoimintaan liittyvistä hankinnoista.

Tavoitteena on varmistaa hankittavien tuotteiden, palvelujen tai oikeuksien kustannustehokkuus, luotettavuus ja eettisyys sekä ammattimainen toimittajahallinta OP-Pohjolan ja sen asiakkaiden eduksi. Viiden kategoriaryhmän tehtävänä on tunnistaa oman hankinta-alueensa liiketoimintatarpeet sekä laatia tavoite- ja toimintasuunnitelmat näiden mukaisesti.

OP-Pohjola-ryhmässä ostosopimusten ja -tilausten tulee perustua ryhmän hankinnan neuvottelemiin ryhmätasoisiin puitesopimuksiin siltä osin, kuin soveltuva sopimus on olemassa. Näissä sopimuksissa edellytetään toimittajien huomioivan OP-Pohjola-ryhmän hyvän liiketavan periaatteet sekä Global Compact -aloitteen toiminnassaan ja noudattavan kulloinkin sovellettavia lakeja ja määräyksiä.

Korvaustoiminnan kumppanuuksissa on kosteuskartoitusten, purkutöiden ja jälkivahinkojen torjunnan osalta siirrytty keskitettyyn toimintamalliin vuoden 2013 alusta. Rakennusliikekumppaniverkostoa laajennetaan maanlaajuisesti ja vahinkojen hoitoon käytetään vain Suomen Tilaajavastuu Oy:n ylläpitämän Luotettava Kumppani -hyväksynnän saaneita yrityksiä. Autoliikkeet puolestaan toimivat alan standardien ja hyvän liiketavan mukaisesti ympäristönormeja noudattaen. Sijaisautoasiakkaille suositellaan vähäpäästöisten autojen vuokraamista.

Vuonna 2013 noin 22 000 toimittajaa toimitti tuotteita ja palveluita OP-Pohjola-ryhmälle ja OP-Pohjola-ryhmän epäsuorat kokonaisostot olivat noin 570 miljoonaa euroa. Kotimaisten toimittajien osuus oli noin 99 %. OP-Pohjolan hankintaketju onkin painottunut Suomeen ja erityisesti kotimaisiin palveluihin. Siten hankinnan vastuullisuuteen liittyvä riskitaso ei ole erityisen merkittävä.

Osana syksyn 2012 uudelleenjärjestelyohjelmaa ICT-palvelualueeseen kuulunut ICT-Hankinta yhdistettiin osaksi Keskitettyjä hankintapalveluja ja yhteistyötä Pohjola Vakuutuksen kumppanuushallinnan kanssa vahvistettiin. Erityisesti keskusyhteisökonsernissa keskitetyn hankinnan roolia selkiytettiin suhteessa liiketoimintoihin. Uudelleenjärjestelyn myötä OP-Palveluiden roolia kehitetään palveluntuottajasta palveluintegraattoriksi, joka ulkoistaa ja ostaa laajoja palvelukokonaisuuksia. Syksyllä 2013 ICT-palvelut ulkoisti 496 henkilöä ja siirsi sovelluskehityksen ja -ylläpidon Accenturelle ja CGI:lle. ICT-toimintamallin muutos on jatkoa syksyllä 2012 käynnistyneelle OP-Pohjola-ryhmän keskusyhteisökonsernin tehostamisohjelmalle ja tärkeä osa ryhmän tulevaisuuden kilpailukyvyn parantamista.

Yhteiskuntavastuuseen liittyviä toimitusketjun auditointimenettelyjä kehitetään osana OP-Pohjola-ryhmän johtamiskäytäntöjä. Koska vastuullisuus integroituu osaksi liiketoimintaa, myös ympäristö- ja sosiaalisen vastuun politiikkojen toteutumista sekä niihin liittyviä riskejä arvioidaan osana liiketoiminnan prosesseja. Hankintaohjeistuksen mukaisesti kaikkiin uusiin ja päivitettäviin sopimuksiin sisällytetään Global Compact -aloitteessa mainittuja periaatteita sekä OP-Pohjola-ryhmässä tunnistettuja yhteiskuntavastuuperiaatteita.

Osana toimittajahallinnan riskikartoitusta arvioidaan myös toimittajan vastuullisuuteen liittyvät riskit, joiden perusteella tehdään tarvittaessa toimenpidesuunnitelma riskien vähentämiseksi ja hallitsemiseksi.

 


"Liian vähän puhutaan siitä, mikä rooli yksittäisillä tuotteillamme ja palveluilla on yhteiskuntavastuun toteuttamisen välineenä. Meidän palvelutarjoomamme toimii asiakkaidemme välineenä heidän oman kestävän kehityksen toteuttamisessa."

(Henkilöstö, olennaisuusarvio)

 
 
Jaa tämä sivu
Tallenna tämä sivu aineistopankkiinPoista sivu aineistopankista
Tulosta sivu